Matka jatkuu

Täällä ollaan taas!

Palailen pikkuhiljaa blogin pariin, tätä on ollut jo tosi ikävä ja on harmittanut, että jouduin ottamaan aikalisää. Mitä kaikkea on ollut vaivana? No minäpä kerron. 

Kamalan flunssan jälkeen riesaksi tuli vaivoja joiden aiheuttajaksi epäiltiin jumiutuneita niskoja. Kävely oli vaikeaa, käsistä puuttui voima ja esimerkiksi kirjoittaminen ei aluksi meinannut sujua, pääkipu oli ihan hirveää, niskoissa ja kauloissa kipua, kaulalla kipua, kasvoissa kipua ja ehkä inhottavimpana vaivana tuli kaksoiskuvat ja näkö tuntui muutenkin huonolta. Sairasloman jälkeen ensimmäinen työpäivä päättyi siihen, että tilattiin ambulanssi; päässä heitti, yhtäkkiä kammottava kylmä hiki puski päälle, oksetti ja tuntui että silmissä sumenee hetkenä minä hyvänsä.

All in all; lääkärissä tehtiin neurologiset testit ja niissä ei (onneksi) ollut mitään ihmeellistä ja päädyttiin siihen, että kaikki nämä vaivat johtuu jännitysniskasta. Kouraan lähete fysioterapiaan, resepti lihasrelaksantteihin (joita napsin kuusi kertaa päivässä, hiukan saattoi nukuttaa :D) ja 800mg buranaa kolme kertaa päivässä. Kävin viikon sisällä kahdesti hierojalla ja voin kertoa, että en todellakaan nauttinut, ensimmäisen hierontakerran jälkeen tuntui että en näe metriä pidemmälle ja kävely tuntui entistä huojuvammalta. Toisella hierontakerralla kävin keravan parhaimmalla hierojalla (Oikeesti, jos teistä joku on täältä suunnalta niin käykää ihmeessä tutustumassa: http://www.kehostaja.fi/) ja vaikka niskan ja "kaulan" hierominen tuntui kamalalta niin muutaman päivän päästä alkoi helpottamaan enkä enää herännyt aamuisin hirvittävän pistävään pääkipuun.

Lisäksi etu- ja takareidet on olleet täysin jumissa, sain taivutettua itseäni alas niinkin paljon että sormet ylttivät juuri ja juuri polviin saakka, ai että... Pohkeet sekä kädet olivat myös aivan jumissa. Ei auttanut keppijumpat tai venyttelyt ja kun kaikki paikat oli jatkuvasti jumissa ja niskat jatkuvasti myös, niin oli pakko pysähtyä ja miettiä että näinköhän kaikki tähän saakka saavutettu on ollut ihan turhaa ja joudun aloittamaan kaiken alusta. Uuden työpaikan rytmittäminen elämään tuntui hankalalta ja ainut mikä toi lohtua oli syöminen.
Kävin vaa'alla muutama päivä sitten ja tällä hetkellä tilanne on se, että paino oli pudonnut sen verran, että lähtötilanteesta painoa on lähtenyt yhteensä 7 kiloa! Olin aivan varma että kaikki menetetyt kilot olisivat tulleet korkojen kera takaisin, joten epäuskoisena kävin vaa'alla kolmeen kertaan kunnes uskoin lukeman ja mietin, että hemmetti, mites tää nyt näin?

Hyvänä uutisena voidaan myös pitää sitä, että kroppaa vaivannut jumi on poissa. Tänään olin kirjaimellisesti ensimmäinen päivä yli kuukauteen kun pystyin venyttelemään ilman kipua. Sormet ylettyvät polvien sijasta kylmiltään nilkkoihin saakka ja pystyn istumaan risti-istunnassa.

Elämäni flunssa ja siitä seuranneet ongelmat, hei vaan hei ja hyvästi! Ei tule ikävä.

Koska palailen nyt takaisin kirjoittamisen pariin, niin olen jo etukäteen ehtinyt miettiä mistä lähden liikkeelle. Kirjoitan kehonhuollosta, rentoutumisesta ja stressinahallinnasta mutta lisäksi tietenkin aion kirjoittaa syömisestä, sillä sehän se tässä on yksi suuri ikuinen remppakohde. Uudesta työstä päiväkodissa haluan myös kertoa, onko se pelkästään ulkona olemista ja huutavia lapsia kuten sanotaan, vai paljon enemmän?

Toivottavasti teillä on ollut mukavampi alkuvuosi, vaikka tuntuukin siltä että flunssalta ei ole välttynyt kukaan. No mutta hei seuraavaksi tulee varmaan joku norokausi? ;) 



Ei kommentteja